UKA 2001 / 21

 

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut nr. xx, uu. qqqq 2001-imeersussatut siunnersuummut nassuiaatit.

 

Nassuiaatit nalinginnaasut

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 13, 30. oktober 1998-imeersumi malittarisassat atuuttut, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneranik Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1, 31. maj 1999-imeersukkut allanngortinneqartut aalajangersarneqarput.

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuutip Inatsisartut peqqussutaat qulaani taaneqartut taarserpai. Maannamut malittarisassanut atuuttunut sanilliullugu siunnersuutip kingunerissavaa, aalajangersakkat ataasiakkaat allanngortinneqarnerinik aamma aalajangersakkat ilaasa atorunnaarnerannik. Aammattaaq aalajangersakkat nutaat ataasiakkaat ilanngunneqarput, aalajangersakkanut ataasiakkaanut ataani takuneqarsinnaasutut erseqqinnerusumik allaaserineqartut.

Allannguutissat annerpaat ilaata kingunerisussaavaa, raajarniarnermi nutaanik angallatitaarnissamut tapiiffigineqarnissamut periarfissaarunnissaq. Tamatumunnga tunngaviuvoq Naalakkersuisut aalisarnermi inatsimmik naleqqussaanermi, siunissami sinerissamut qanittumi raajarniarnerup niuernikkut imminut napatissinnaalernissaanut periarfissiiniarmata. Taamaalilluni naatsorsuutigineqarpoq siunissami sinerissamut qanittumi raajarniarnermi angallatinik taarsersuineq aningaasalersorneqarsinnaassasoq, aningaasaliisinnaasunit allanit Nunatta karserinngisaanit.

Aammattaaq nunap immikkoortuini Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami Upernavimmilu qaleralinniarnermut atatillugu nutaanik umiatsiarartaarnissamut tapiissuteqartoqarsinnaajunnaarpoq, taamaallaalli angallatinut angissuseq aalajangersimasoq sinnerlugu angissusilinnut. Allanngortitsinermut tunngaviuvoq naatsorsuutigineqanngimmat umiatsiaaqqat siunissami aalisarnermut eqqiluisaarnissamik piumasaqaatiginik naammassinnissinnaanissaat. Taamaatuttaaq nalilerneqarpoq umiatsiaaqqat sumiiffinni ungasissumut aalisariartarfilinni ungasissumilu tunitsivilinni aalisarnermut naleqqutinngitsut. Kiisalu taama malittarisassaliornermut atatillugu eqqaamaneqassaaq ukiuni kingullerni nunatta avannaani biologit kaammattuutaannit amerlanerujussuarnik qaleralinnik pisaqartoqartarsimanera.

Siunnersuummi malittarisassat kinguneqassapput nunatta avannaani qaleralinniarnissamut angallatinik pissarsiniarnermut atatillugu tapersiisoqassappat piumasaqaatigineqarsinnaalermat tamatumunnga atatillugu umiatsiaaqqanik ikkuttakkanik motorilinnik qaleralinniarunnaarsitsisoqarnissaa. Taamaalilluni siunnersuut ima kinguneqassaaq nunatta avannaani qaleralinniarnermut angallatinik nutaanik pissarsinissamut tapersiisarneq umiatsiaararsorlutik aalisartunut angallatit anginerusut atorlugit aalisalerniartunut iluaqutissanngortinneqarluni.

Taamatuttaaq allannguisoqarpoq tassalu Inuussutissarsiutinut Tapersiisarnermi Ataatsimiititaliaq aningaasaliissuteqartartutut atorunnaarsinneqarmat. Tamatuma malitsigisaanik aammattaaq Inuussutissarsiutinut tapersiisarnermi Naammagittaalliuuteqartarfik atorunnaarsinneqarpoq. Matuma kingorna aaqqissuussineq akuersissuteqarfigineqartutulli allatut Naalakkersuisunit aqunneqartutut, Naalakkersuisunit aqunneqalissaaq.

Aammattaaq angallatinut umiusunut imaluunniit tamakkiisumik ajutoorneq pissutigalugu taartaasussanik aalisakkanik allanik raajaanngitsunik aalisarnermi atorneqartussanik pisinissanut aningaasaliissuteqarnissamut nutaamik malittarisassaq ilanngunneqarpoq.

Saattuarniarnermi qaleralinniarnermiluunniit angallatinut aamma angallatinut umiusunut taartaasunut nammineq aningaasaliissutit, angallammik pissarsinermi aningaasartuutit 10%-iattut annertussusilerneqarput, siusinnerusukkut taakku 7,5%-imik annertussuseqaraluarput. Aammattaaq aningaasaliissuteqarnermi ernialersugaanatillu akilersuutitaqanngitsunut immikkoortortaq 30%-inut millineqarpoq taanna maannamut 37,5%-iugaluarpoq aamma 45%-inut angallatinut motooreqareersunut 21 fodit tikillugit angissuseqartunut.

Malittarisassat ataasiakkaat nalinginnaasumik pingaaruteqartutut isigineqarunnaartut peerneqarput. Assersuutigalugu angallatinut inuussutissarsiutigalugu tapersiisarnermi ataatsimiititaliamit aningaasaliissuteqarfigineqanngitsunik erniaqaratillu akilersuutitaqanngitsunik taarsigassarsianut malittarisassaq. Maannamut tamatumunnga malittarisassaq taamaallaat angallatinut 1. oktober 1996 sioqqullugu pissarsiarineqarsimasunut atorneqarsimavoq.

Nunatta avataanit pissarsiarineqartunik angallatinik atornikunik pisinermi aningaasalersuinermut aalajangersagaq peerneqarpoq. Tamanna pissuteqarpoq naleqquttuusorineqanngimmat Nunatta karsia usitussutsimik atorneqareersumik pisinissamut aningaasalersuinissaa, aammattaaq pisat annertussusiinik allanik atulersitsinissanut aningaasaliissuteqarnissap annikitsumiitinneqarnissaa anguniarneqarmat.

Aammattaaq aalisariutikillisaanermut tapiissutit pillugit malittarisassaq, aningaasanut inatsimmi oqaasertaliussanut innersuussutigineqartoq peerneqarpoq, tassami oqaasertaliussat aningaasanut inatsimmut ilaajunnaarmata.

Nunalerinermut tapiissutaasartut pillugit malittarisassat iluanni malunnaatilinnik allannguutit tassaapput, nunaatinik nutaanik pilersitsinissanut tapiissuteqartoqartarunnaarnissaa, pingaarnerusumik tunisassiorneq savaateqarnermik tunngaveqartinneqarpat. Tamanna tunngaveqartinneqarpoq, maanna savaaqqat neqaannik nioqqutissiat ima annertutigilersimasut tuniniarneqarnerat ajornartorsiutitaqalersimalluni.

Nunatta karsianit ernialinnik taarsigassarsianut taarsiullugu aningaaserivinnit taarsigassarsianik qularnaveeqqusiisinnaanermut periarfissat aammattaaq aalajangersakkani maannamut taamatut aningaasalersueriaatsimik atuisinnaanermut periarfissaqarsimaneq, atorunnaarput. Tamanna pissuteqarpoq, nalilerneqanngimmat erniatigut iluaquteqarsinnaaneq taarsigassarsianut qularnaveeqqutinik atuinikkut ingerlanniakkanut nutaamik maleruagassat atorlugit aningaasalersorneqarsinnaasunik Nunatta karsianit taarsigassarsinermik atuinermut taarsiullugu.

Allannguutit taaneqartut saniatigut aaqqissuisoqarfimmit arlalinnik allannguisoqarpoq pingaartumik imarisatigut allannguutit malitsigisaannik. Tulliuttuni aaqqissuisoqarfimmit allannguutini aamma ilaapput allannguutit, imarisaasa allannguuteqartinneqarnerisa malitsigisaat.

Ataani aalajangersakkanut nassuiaatit oqaatigineqarput aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut nr. 13, 30. oktober 1998-imeersumut, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 1, 31. maj 1999-imeersukkut allan-ngortinneqartumut naleqqiullugit allanngortinneqarput.

Pitsaanerusussaq angujumallugu allannguutit tamakkerlutik Inatsisartut peqqussutaannut nutaamut tamarmiusumut ilanngunneqarput taamaalilluni aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapiissutinut malittarisassat Inatsisartut peqqussutaanni ataatsimi takuneqarsinnaalerlutik.

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut 2000-imi Inatsisartut ukiakkut katersuunnerannut saqqummiunneqarpoq, suliarinerali Inatsisartut suleriaasissaanni § 50 malillugu unitsinneqarluni. 2000-imi siunnersuummut sanilliullugu siunnersuummi matumani § 6-imi allanngortitsisoqarpoq. Taamaalilluni nunatta avannaani qaleraleqarfiusuni angallatitaarnissamut tapersiinissamut tunngavissiisoqarpoq, taamalu taperserneqarsinnaanermut immikkut piumasaqaasiortoqarluni.

Peqqussutissamut siunnersuut 2000-imi APK-mut, KANUKOKA-mut, KNAPK-mut, Savaateqarnermut Siunnersorteqarfimmut, Savaatilinnut Peqatigiinnut Suleqatigiissunut, Nunalerineq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut, Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut Aningaasaqarnermullu Pisortaqarfimmut tusarniaatineqarpoq.

Tusarniaanermi akissutit tiguneqartut pisariaqarfiatigut ilanngunneqarput. Siunnersuut massakkut isikkumisut isikkoqarluni siullermik tusarniaavigineqartunut nassiunneqarpoq, taakku septembarip 15-iata 2001 tungaanut oqaaseqateqarnissaannut periarfissillugit. Taakku tunngavigalugit isumaliutigineqarumaarpoq aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuummut allannguutissanik siunnersuuteqartoqassanersoq.

 

Allaffissornikkut aningaasatigullu kingunerisassai

Siunnersuut allaffissornermi taaneqarsinnaasumit annertunerusumik suliaqarnerulernissamik amerlanerusunillu sulisoqarnissamik pisariaqartitsinermik kinguneqartitsisinnaasutut nalilerneqanngilaq.

Aningaasaliissutitigut ingerlatat tapiiffigineqarsinnaasunut killilersimaarneqalissapput. Taamaammat siunnersuutip kingunerisussaassavaa, inuussutissarsiutinut tapersiisarnermi aaqqissuussinermut aningaasaliissutigineqartunik eqqortitsisarnissaq.

 

Siunnersuutip aalajangersagartaanut ataasiakkaanut nassuiaatit

§ 1-mut

Siunertamut aalajangersagaq allanngortinneqarpoq piareerumallugu peqqussummi ilaammata tapiissuteqartarnissaq aamma assigiinngitsunik inuussutissarsiutinik ingerlataqarsinnaanermut periarfissanik killilersimaarinninnissaq. Inuussutissarsiutinik ingerlataqarnermut periarfissaqarnermik killilersimaarinninneq taamaalilluni malittarisassatigut allatigut aalajangersarneqarpoq.

§ 2-mut

Aaqqissuussaanerani ataasiakkaanik allannguisoqarpoq. Tamatuma saniatigut nr. 7-imi ilanngunneqarpoq, ineqarnermut tunngatillugu akiligassat akilereersimasassat aamma aalajangersakkami ilaatinneqartut.

Aalajangersagaq qinnuteqaatip akuerineqarsinnaaneranut aalajangiisoqassatillugu isiginiagassanik arlalinnik eqqartuivoq. Pissutsit 1)-imi 4)-mi 8)-milu taaneqartut isumaqarput, pisuni ataasiakkaani missiliilluni naliliinerit pineqartut. Taamaattorli pissutsit 5)-imi, 6)-imi 7)-imilu aalajangiisuupput, tapiiffigineqarnissamullu akuerineqarnissami anguneqarsimasussaallutik.

7)-imi pineqartoq taamaallaat angallatitaarniarnermut nunaateqalernissamullu tunngassuteqarpoq aningaasaliinissamullu pisaareernermi aallartereernermilu qinnuteqaatinut tunngatinneqarani, soorlu iluarsaanernut aalisarnermilu atortunik pisinernut assigisaannullu taarsigassarsisitsinernut. Taamaattorli angallatit atuutilerneranni assigisaannilu iluarsaanissanut assigisaannullu qinnuteqaatit suliarineqartarneranni, akiligassat akilereersimasassat 3)-mi pineqartoq aningaasarsiornissamut tunngatillugu ingerlaannarsinnaasunut naliliinermi ilanngunneqassapput.

8)-mi takuneqarsinnaavoq pisuni ataasiakkaani tapiiffigineqarnissamut pisariaqartitsineq naliliiffigineqassasoq. Taamaalilluni peqqussummi matumani aalajangersakkani ataasiakkaani taaneqartut saniatigut procentikinnerusunik tapiissuteqartoqarsinnaassaaq imaluunniit tapiiffigineqarnissamut qinnuteqaat itigartitsissutigineqarsinnaalluni. Soorlu 8)-mut innersuussutigalugu qinnuteqaat itigartinneqarsinnaavoq, aningaasaliineq qinnuteqartup nammineq aningaasaliiffigisinnaappagu, imaluunniit aningaasaliinissaq bankinit aningaasaliisartunillu allanit aningaasalerneqarsinnaanera nalilerneqaraangat.

§ 3-mut

Aalajangersakkami nalorninaallisinneqarpoq aalisariutinik nutaanik pisiniarnermut qanoq annertutigisumik tapiissuteqartoqartassanersoq aamma qanoq aningaasaliissuteqartoqartassanersoq. Peqqussummi maanna atuuttumi aalajangersakkat tamakku § 6-imi allaaserineqarput.

Tapiissuteqarsinnaanermut periarfissanik killilersuisoqarlunilu iluarsiissuteqartoqarpoq nali-nginnaasunik nassuiaatini qulaani taaneqartuni. Taamaalilluni imm. 2-mi nammineq aningaasaliinermi procentiliussat 7,5 %-iniit 10 %-inut allanngortinneqarput taarsigassarsiallu erniallit procentii 62,5%-iniit 60%-inut appartinneqarlutik.

Procentinik allanngortitsinerit peqquteqarput annertunerusumik nammineq aningaasaliinissamut piumasarisaasut taarsigassarsisup pisaareernerup kingorna aningaasatigut ajornartorsiutaalersinnaasut qaangerniarnissaannut piumassuseqalersitsinissaa ilimagineqarmat. Tamatuma saniatigut nammineq aningaasaliinissamik piumasarisaasup kingunerissavaa, qinnuteqartunut aningaasaliinissamut aningaasartuutinulluunniit ileqqaarnissamut takutitsisinnaasut kisimik taarsigassarsisinneqarsinnaanerat.

Taamatuttaaq imm. 2-mi angallatinut saattuarniarnermut imaluunniit nunatta avannaani qaleraleqarfinni qaleralinniarnermut atorneqartussanik tapiiffigineqarsinnaaneq minnerpaamik 9,5 meterinut killilerneqarpoq. Saattuarniutit eqqarsaatigalugit killiliinermut tamatumunnga pissutaavoq ilaatigut angallammi aalisarnermut atortunik inituunik uninngatitsinissamut periarfissaqarnissaq. Taamatuttaaq aalisartut sulinerminni atugarisaat eqqarsaatigalugit angallatini amooruteqartariaqarpoq. Nunatta avannaani qaleralinniutinut killiliinermut pissutaavoq angallatit mikinerit umiatsiaaqqallu sumiiffinnut tamakkununnga naleqqutinngimmata, aalisarfiit tunitsiviillu imminnut ungasissinnaanerat pissutigalugu. Taamatuttaaq aamma nalilerneqarpoq siunissami angallatit mikinerit umiatsiaaqqallu aalisakkanik angallammi umiatsiaaqqamiluunniit suliarinninnissamut uninngatitsinissamullu atatillugu eqqiluisaarnissamik piumasaqaatinik naammassinninnissamut ajornartorsiuteqassasut.

§ 3, imm. 3-mut

Aalajangersakkakkut tunngavissiisoqarpoq angallatinut taamaallaat annerusumilluunniit qaleralinniarnermut atorneqartussanut qinnuteqartunut umiatsiaaqqamik ikkuttakkamik motoorilimmik arlalinnilluunniit qaleralinniarunnaarsitsinissamik piumasaqarnissamut. Aalajangersakkap siunertaraa umiatsiaaqqat ikkuttakkanik motorillit angallatinik anginerusunik, siunissami eqqiluisaarnissamik piumasaqaataasussanik naammassinnittunik tunitsivinniillu ungasissuni aalisarsinnaasunik, taarsersornissaannut ineriartornermik aallartitsinissaq.

§ 3, imm. 6-mut

Aalajangersagaq nalinginnaasunik nassuiaatini qulaani taaneqartuni oqaatigineqartutut, aalaja-ngersagaavoq nutaaq. Matumani angallammut umiusumut taartaasumik angallatitaarnissamut aningaasalersuinermi malittarisassat aalajangersarneqarput.

Aalajangersakkami piumasaqaatitigut kajumissaarutigineqarpoq, angallatinik piginnittut angallatiminnik sillimmasiisimanissaat aammalu qularnaarniarneqarluni taamaallaat nutaamik pissarsinissami akip ilaata, angallammik piginnittup sillimmasersimanermit taartisiaminit akilersinnaanngisaasa aningaasalersorneqarnissaa.

Aalajangersagaq naapertorlugu angallatinut raajarniarnerunngitsumut atorneqartussanut pisinissamut taarsigassarsisitsisoqarsinnaassanngilaq. Taamaattorli angallammik pisaarineqartussamut taartaasussamut tapersiissuteqartoqarsinnaassaaq, naak taaanna qaleralinniarnermi atorneqartussaassagaluartoq.

§ 4-mut

Aaqqissuisoqarfimmit allannguutit eqqaassanngikkaanni, aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 7-imut naapertuuppoq.

Aalajangersagaq aningaasaliinissamut naatsorsueriaatsinik angallatinik atornikunik Kalaallit Nunaanneereersunik niuersinnaanermut imaqarpoq, siornatigullu Namminersornerullutik Oqartussanit taarsigassarsianik ernialiinnikkut qularnaveeqqusiinikkulluunniit aningaasaliiffigineqarsimasunik.

Aalajangersakkap kinguneraa taarsigassarsisitsinermi naligititaasumik naatsorsuinermik aalaja-ngersaasoqarnissaa, taannalu qanorluunniit pisoqaraluarpat pisisup qanoq annertutigisumik taarsigassarsinissaanut tunngaviusumik killiliiffiusussaq. Taamaalilluni pisuni ataasiakkaani angallatinik tuniniaasunut akiitsuminnik piffissaagallartillugu ikililerisimasunut killiligaanngitsumik aningaasanik tunniussisoqarsinnaanera periarfissaqalissaaq.

Tuniniaasup akiitsuisa ilaat isumakkeerinninnikkut ikilisinneqarsimasinnaapput. Tamanna taarsigassarsisitsinermi naligititaasut akiitsunik isumakkeerinninnermi aningaasat amerlaqataannik ikilisitsinikkut eqqarsaatigineqarpoq.

Tamanna assersuutitut ima takussutissalerneqarsinnaavoq:

A. Akiitsut isumakkerfigineqartut ilan-ngaatigitinnagit angallatip taarsigassarsisitsinermi nalinga	B. Akiitsut isumakkeerinnissutigineqartut	C. Tuniniaasup angalammut akiitsui sinneruttut katillugit	D. Akiitsut isumakkee-rinnissutigineqarneranni taarsigassarsisitsinermi naligititat ilan-ngaataat (A - B)	E. Tuniniaasumut killiligaanngitsumik naligititaq (D - C)
900.000	200.000	600.000	700.000	100.000
900.000	200.000	800.000	800.000	0

Assersuummi kingullermi taarsigassarsisitsinermi naligititat akiitsunik isumakkeerinnissutigineqartut ilanngaatigereerlugit 800.000 kr.-upput, naak 700.000 kr.-t aallaaviusussaagaluartut (900.000 - 20.000 = 700.000). Taarsigassarsisitsinermi naligititap 800.000 kr.-unera pissuteqarpoq, angallammut akiligassat sinneruttut taama amerlatiginerat, taarsigassarsisitsinermilu naligititaq tuniniaasup akiligassai sinneruttut ikinnerutinneqarsinnaanngillat.

Taarsigassarsisitsinermi naligititap naatsorsorneranut tunngatillugu tamatuma kingorna ukiuni qulini kingullerni iluarsaassinermut taarsigassarsinerit isiginiarneqassapput.

Matumuuna taarsigassarsisitsinermut naligititat katinnerat angallatip pisoqaassusianut aserfallatsaalineranullu illersorneqarsinnaasumik nalilerneqarput.

§ 5-mut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussumi atuuttumi § 7b-mut naapertuuppoq.

Aalajangersagaq angallatip aalisartinneqalerneraniit ukioq ataaseq qaammatillu arfinillit qaa-ngiunneranni akileeqqusinissamut kinguartitsinissamik periarfissiivoq. Aalajangersakkap siunertaraa angallammik piginnittup akilersuilernissamut isertitaqarluarnissaa siunertaralugu aalisarfissaata sivisuujutinniarnissaa.

§ 6-mut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit imm. 1- 6-imut allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 8 assigaa. Imm. 7-mi ilanngunneqarpoq, § 6 atorneqarsinnaatillugu, nunap immikkoortuini killilersuineq, tassami nalinginnaasumik nassuiaatini taaneqartutut qaleraleqarfiit ilaatinneqan-ngillat.

Aalajangersakkap siunertaraa Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutigalugu umiatsiaaqqanik teknikikkut piumasarisaasunik qaqugumulluunniit atuuttunik naammassinnissimasunik umiatsiaaqqanik tulluannginnerusunut taarsiullugu pisaartornissap siuarsarneqarnissaa.

Umiatsiaaraq aalajangersakkami tamatumani malittarisassat naapertorlugit ilutsimik akuersissuteqartoqartinnagu aningaasalerneqarsinnaanngilaq. Umiatsiaaqqanik sanaartortoq ilutsimik akuersissummik naammassinnissinnaavoq tamanna pillugu Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut qinnuteqarnikkut, taakkualu umiatsiaaqqap teknikikkut piumasarisaasunik atuuttunik naammassinnissimaneq aalajangiiffigisassaraat. Ilutsimik akuersissuteqarneq naammassineqa-reerpat, umiatsiaaqqat ataasiakkaat taamaattunik pisinissamut tapiiffigeqqulluni qinnuteqarnermut atatillugu sukumiisumik teknikikkut nalilersorneqassanngillat.

Aalajangersagaq aalisartunut, piniartunut, savaatilinnut nunalerinermilu inuussutissarsiutinut allanut ingerlatalinnut tapiissuteqarsinnaanermik periarfissiivoq. Savaateqarnermik nunalerinermillu inuussutissarsiutilinnut tunngatillugu piumasaqaataavoq, pingaartumik sumiiffinni avinngarusimasuniittuni umiatsiaarartaarnissamut umiatsiaaqqamik assartornissamik pisariaqartitsinerpaanut tapiissuteqartarneq.

Qaanaap eqqaani Tunumilu sumiiffinnut allanut naleqqiullugu aningaasarsiorsinnaanermut periarfissaluttuni tapiissuteqarnissaq sumiiffinni allani 75 %-iusartoq sumiiffinni taakkunani 84 %-iusussatut aalajangersarneqarpoq.

§ 7-mut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 9-mut naapertuuppoq.

Imm. 1-imi aningaasartuutit suut angallatitaarnermi umiatsiaarartaarnermilu aningaasartuutitut isigineqarnersut nassuiarneqarput. Pisinermi aningaasartuutit katinnerat nassuiaaneq taanna aallaavigalugu naatsorsorneqartut §§-ini 3, 4, aamma 6-imi takutinneqartutut taarsigassarsianut ernialinnut, taarsigassarsianut erniaqanngitsunut akilersugassaanngitsunullu imaluunniit nammineq aningaasaliissutit naatsorsornerisa procentiinut tunngaviupput.

§ 8-mut

Aalajangersakkat allannguutitigut ataasiakkaatigut peqqussummi atuuttumi § 10-mut naapertuupput, tassalu taarsigassarsianut ernialinnut taarsiullugu taarsigassarsinissamut qularnaveeqqusiilluni periarfissap atorneqarnissaa ilanngunneqanngilaq.

Aalajangersagaq angallatinik allanngortiterinissamut iluarsaassinissamullu aningaasaliinissamut periarfissanut aalisarnermullu atortunik assigisaannilu pisinissamut tunngatinneqarpoq.

§ 9-mut

Aalajangersagaq allannguutitigut ataasiakkaatigut peqqussummi atuuttumi § 10-mut naapertuuppoq. Taamaattorli imm. 2-mi, peqqussummi atuuttumisulli, boligstøttimit taarsigassarsiniartarnermi piumasaqaatit innersuussutigineqanngillat. Tamanna pissuteqarpoq peqqussummut matumunnga atatillugu boligstøttimi piumasarineqartut atorneqarnissaat allaffissornikkut naleqquttuunngimmat, tassami qarasaasiaq atorlugu taarsigassarsiniartarneq pioreersoq, boligstøttimit taarsigassarsiniartarnermi piumasaqaatini atuuttunisulli, taarsigassarsiniartarnermi immikkut piumasaqaatit atorneqarnissaannut ineriartortinneqarsimanngilaq. Tapiissuteqartarnerli nammineq illuliatut maanna boligstøtte pillugu malittarisassat naapertorlugit pisarpoq, immikkoortullu 2-p nutaap qulakkeerpaa, nammineq illuliat aningaasalersorneqartarnerat piginnittumut, atuisumut, aqutsisumut ikiortimulluunniit piumasaqaatit boligstøttimut malittarisassat piumasarisaasut assigikanneraat. Taamatuttaaq aalajangersakkap atuutsinneqarnerata piumasaqaatitaraa, suliniutip nammineq illuliat teknikikkut piumasaqaatitaat boligstøttitut aningaasaliisarnermut malittarisassanut atuuttunut naapertuummata.

§ 10 - 13-mut

Aalajangersakkat aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi §§-ini 12 aamma 15-imi aalajangersakkanut naapertuupput.

Aalajangersakkap nunalerinerup iluani ingerlatanut aningaasaliinernut assigiinngitsunut ani-ngaasaliinissamut periarfissat aalajangersaaffigai.

§ 14, imm. 2-mut

Aalajangersakkap savaateqarfinnik nutaanik pilersitsinissanut tapiinissaq mattusimavaa. Taamaattorli suli nunalerinermik ingerlatsilernissamut tapiissuteqarnissaq periarfissaqarpoq, tunisassiorneq pingaartumik savaateqarnermik tunngaveqanngippat. Tamanna soorlu pisinnaavoq, nunalerinermi nersussuaateqarnermik pilersitsinissamut periarfissaqalerpat.

§ 15-imut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 17-imi aalajangersakkanut naapertuupput.

Aalajangersakkap siunertaraa nunaateqarnermik ingerlataqalersut akilersuilinnginnerminni isertitaqarluarnissaat siunertaralugu piffissap sivisuujutinniarnissaa.

§ 16-imut

Aalajangersagaq ukiut tamaasa pisartumik nerukkaatissanik siaruartigassanillu pisariaqartinneqartartunik pisinissamik aningaasaliinissamut periarfissiivoq. Taakkununnga taarsigassarsiat utertinneqarnissaat taarsigassarsiat erniaallu ukiut tamaasa savaaqqanik toqoraavimmut tunisinermi isumaqatigiissuteqarnikkut akilersorneqarnissaasa isumaqatigiissutigineratigut isumannaarneqartarput. Tassanngaanniillu aningaasat uninngatinneqartut toqqaannartumik Nunatta karsianut nakkartinneqartassallutik.

§ 17-imut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 19-imi aalajangersakkanut naapertuuppoq.

Taarsigassarsianut qularnaveeqqusiisinnaanermik periarfissaq peqqussutikkut matumuunakkut atorunnaarsinneqarpoq. Aalajangersakkalli ernianut tapiissuteqarnissamut siornatigut atortussanngortinneqartumut atatillugu tapiiffigineqarnissamut qularnaveeqqutit ingerlaannarnissaat periarfissaqarpoq.

§ 18-imut

Imm 1-imi aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 21-mi aalajangersakkanut naapertuuppoq.

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 23-mi aalajangersakkanut naapertuuppoq. Nalinginnaasumik piumasaqaataavoq, angallammi nunaammiluunniit taarsigassarsisup pigisaaniit qularnaveeqqusiinikkut taarsigassarsisitsisarneq. Taamaattorli qularnaveeqqusiinernik allanik piumasaqartoqarsinnaavoq, angallammik nunaammilluunniit ingerlatsinerit isumannaatsuunngikkaangata.

§ 19-imut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 22-mi aalajangersakkanut naapertuuppoq.

Aalajangersakkap kinguneraa, nalinginnaasumiktaarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugaanngitsullu taarsersorneqartannginnerat. Tamannali soorlu angallatip umiuneranut tamakkiisumil ajutoorneranulluunniit ajunaarneranulluunniit attuumassuteqarpat, nalinginnaasumik sillimmasiinermi taarsigassarsiat attuumassuteqarpata akilerneqarnissaat ilimagisariaqarpoq. Taamatut pisoqartillugu taarsigassarsiat nalikillisinneqarnerat taarsigassarsisumit akilersinniarneqarsinnaavoq.

Angallatinik nunaammilluunniit tuniniaanermut atatillugu taarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugassaanngitsullu nalinginnaasumik pisisumut taarsigassarsianik ernialersugassaanngitsunik akilersugassanik nutaanik assigiissunik taarserneqartussaapput. Taamatut pisoqartillugu taarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugassaanngitsullu nalikillinerisa nalingannnik utertinneqartussaapput.

§ 20-mut

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 24-mi aalajangersakkanut naapertuuppoq. Ilaatigut aalajangersakkami allassimavoq, taarsigassarsiat naaffeqartumik taarsigassarsiatut tunniunneqassapput taarsigassarsianik akilersueriaatsitut pinnagit.

§ 21-miit 23-mut

Aalajangersakkat aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi §§-ini 25-mi 27-milu aalajangersakkanut naapertuupput.

Aalajangersakkat erniat akilersuutillu taarsigassarsiatut ernialersugassaanngitsutut akilersugassaanngitsutullu tunniunneqartut akilinngikkallarnissaannut periarfissanik siornatigut Nunatta karsianit qularnaveeqqusikkanik aalajangersagartaqarput. Taamatuttaaq aalajangersarneqarpoq, nalinginnaasumik taarsigassarsiat erniaasa saniatigut pillaammik 6%-inik ernialiinissamik akileeqqusinermik, akiligassat piffissaagallartillugu akilerneqanngippata.

§ 24-mut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussumi atuuttumi § 28-mut naapertuuppoq. Taamaattorli aalajangersagaq, aalajangersagaq malillugu tapiissuteqartoqarsinnaanermik periarfissiisoq, Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsisoqarfimmut pineqartumut, siulersuisunut ataatsimik arlalinnilluunniit ilaasortaatitaqarsinnaanerannik imaqartoq peerneqarpoq.

Tamatuma saniatigut aalajangersagaq taarsigassarsiat allanngortinneqarnissaannik aningaasaliiffigeqqinnissaannillu periarfissiinissamut taarsigassarsialluunniit assigisaasalu immikkut ittumik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit suliffeqarfiup atorunnaarsinneqarneranut atatillugu atorunnaarsinneqarnissaannik aalajangersagartaqarpoq.

§ 25-mut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 29-mut naapertuuppoq.

Aalajangersagaq angallatip atorunnaarsinneqarniarneqarneranut angallat atorunnaarsinneqartoq angalammik nutaamik taarserneqaraangat tapiissuteqarnissamut periarfissanik aalajangersagaqarpoq.

Aalajangersagaq tamanna naapertorlugu aamma angallatinik arlalinnik atorunnaarsitsinermi angallammik ataatsimik taarsiinermut atatillugu atorunnaarsitsinermut tapiisoqarsinnaavoq.

§ 26-mut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 31-mut naapertuuppoq.

Aalajangersagaq angallataatillip pisassiissutinit pigisani Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunerinut atatillugu angallatip pineqartup raajarniarunnaartussatut kissaatigineqarpat tapiinissamik periarfissiivoq.

§ 27-mut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 33-mut naapertuuppoq.

Aalajangersagaq taarsigassarsiaq qularnaveeqqusiinikkut isumaanaarneqarunnaaraangat ernialersuinnginnissamik akiitsunillu isumakkeerinninnissamik periarfissiinissamut aaqqiivoq. Tamatumani ilaatigut takuneqarsinnaavoq, qinnuteqartut aalajangersakkami pineqartut ernialersuiffigineqannginnissaminnik inatsisitigut tunngaveqartumik piumasaqarsinnaanerat.

§ 28-mut

Aalajangersagaq aaqqissuisoqarfimmit allannguutitigut peqqussummi atuuttumi § 5-muit naapertuuppoq.

§ 29-mut

Siunnersuutigineqarpoq peqqussut 1. december 2001-imi atuutilissasoq, peqqussutillu maannamut atuuttut atorunnaassasut, kisiannili malittarisassat allat atuutiinnassasut.

§§-inut 30 aamma 31-mut

Aalajangersakkat peqqussummi atuuttumi §§-inut 35 aamma 36-mut naapertuupput.